Kangasalan keskustassa Kangasala-talossa sijaitsee kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimikkomuseo. Taidemuseo esittelee taiteilijan monimuotoista, yli 60-vuotista taiteilijauraa suomalaisella taidekentällä ja korkeatasoisia vaihtuvia kuvataidenäyttelyitä. Pyykkö tunnettiin nuoruudessaan paikallisena James Deaninä, joka harjoitteli ratamoottoripyöräilyä kilpailu-ura tähtäimessä. Toisin kuitenkin kävi. Kilpailu-ura vaihtui pitkäksi uraksi kuvataiteen parissa.
Pitkän matkan ateljee on Kimmo Pyykkö -taidemuseon pysyvä näyttely, joka esittelee 60 vuotta taiteen kentällä toimineen ja 80 vuotta täyttävän professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämää ja taidetta. Näyttelyssä on esillä taideteosten lisäksi taiteen tekemisen prosesseihin liittyvää esineistöä, digitoitua arkistomateriaalia ja alkuperäisdokumentteja. Näyttelyssä kurkistetaan myös kuvanveistäjän yksityisempään puoleen, perhehistoriaan sekä suvun vaiheisiin.
Nuoruusvuosien ”Kangasalan James Dean”
Yksi näyttelyn monista tarinoista liittyy kuvanveistäjän nuoruuteen. Kimmo Pyykkö (s. 1940) asui lapsuus- ja nuoruusvuotensa Kangasalan Franssilassa Korvenperäntiellä. Hänet tunnettiin hurjapäisenä ”Kangasalan James Deaninä”, joka harjoitteli katumoottoripyöräilyä ammattilaisura tähtäimessä. Kuvataide vei voiton parikymppisestä nuoresta miehestä, mutta monet paikallisista muistavat Kimmon hurjat ajotaidot. Pyykön moottoripyörän äänet kuullessaan paikalliset siirtyivät tien reunaan ja antoivat Pyykön ajolinjoille tilaa. Vaikka ammatti vaihtui kilpa-ajajasta kuvanveistäjäksi kiinnostus moottoriurheiluun ei unohtunut.
Pitkän matkan ateljeessa on esillä mopoluokan moottoripyörä ”Proffa” eli Honda CB 50 Dream 1997. Malli on Honda Motor Co. 50-vuotispäivän kunniaksi ja virallisesti vain Japaninen markkinoille myynnissä ollut mopo, jonka muotoilussa tavoiteltiin 60-luvun ratamoottoripyörien tyyliä. Pyykkö sai ”Proffan” lahjaksi moottoriurheilualan tekijöitä ja entisiltä ammattilaisilta. Työryhmässä oli mukana mm. Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen, Sebastian Lindholm. Harvinaisessa ”Proffassa” on Suomessa valmistetut Jarno Saarinen -replica katteet.
Rohkea työskentelyote uudisti kuvanveistoa
Pyykkö lähti Kangasalta Helsinkiin opiskelemaan, ja ura lähti nopeaan nousuun heti opintojen viimeisinä vuosina 1960-luvun lopussa. Pyykön rohkea työskentelyote ja koko suomalaista kuvanveistokenttää uudistavaa rautatekniikka toivat nopeasti tunnustusta taidekilpailuissa kotimaassa ja ulkomailla. Pyykkö sai ensimmäisen kuvataiteilijan Kritiikin kannus -tunnustuksen vuonna 1968. Debyyttinäyttely 1967 taidemesenaatti Maire Gullichsenin perustamassa Galleria Artekissa aloitti vuosikymmenen kestävän yksityisnäyttelyjen sarjan arvostetussa galleriassa. Tiivistahtinen näyttelytoiminta jatkui 1980-90-luvuilla Suomen kuvanveistäjä liiton Galleria Sculptorissa.
Pyykön tuotannon määrä on laaja ja se sisältää sekä mitalitaidetta, pienoisveistoksia, reliefejä sekä julkisia veistoksia. Tekniikat ja materiaalit ovat vaihdelleet vuosikymmenien ajan. Hänet tunnetaan erityisesti romuraudasta hitsatuista veistoksista, rautaan ja alumiiniin valetuista esinekoosteista sekä lentokonealumiinista valmistetuista veistoksista. Pyykön veistosten tyyli vaihtelee ei-esittävästä esittävään, alitajunnan sävyttämästä surrealismista realismiin. Kangasalla ja Haralanharjulla koetut vahvat luontokokemukset innoittivat myös Pyykön taiteellista tuotantoa, joissa se näkyy lintuaiheina ja luontokokemuksina nimettyinä teoksina.
Vaihtuvia näyttelyitä kahdessa kerroksessa
Pitkän matkan ateljeen lisäksi taidemuseossa esitellään korkeatasoista kuvataidetta vaihtuvissa näyttelytiloissa. Elokuun 23. asti on vielä nähtävänä Jussi TwoSevenin All is One -näyttely. Syyskuun 19. päivä avautuu Kangasalan kaupungin taidekokoelmaa esittelevä Kuvista kokoelmaksi – Kangasalan kaupugin taidetta -näyttely.
Kimmo Pyykkö -taidemuseon oheisohjelma tarjoaa kulttuuri- ja taidelämyksiä kaikenikäisille.
