Näkötornit
Kangasalan harjuilta avautuvia kuvankauniita maisemia voit ihastella näkötorneista käsin.
Kangasalan harjuille on rakennettu näkötorneja 1800-luvun alusta alkaen. Näkötorneihin liittyvät olennaisena osana näkymät kansallisen leiman saaneisiin luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Harjut ja näkötornit ovat innoittaneet monia taiteilijoita ja kirjailijoita. Sakari Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -runo on saanut innoituksensa Haralanharjun maisemista.
Vietä mukava päiväretki ihaillen ainutlaatuisia harjumaisemia, Oksalla ylimmällä – Kangasalla!
Näkötornit
Kirkkoharjun näkötorni
Yksi Kangasalan tunnetuista nähtävyyksistä, Kirkkoharjun näkötorni sijaitsee Kirkkoharjun retkeily- ja ulkoilualueella, kaupungin keskustan läheisyydessä. Näkötornilta avautuvat kauniit maisemat kolmeen ilmansuuntaan: pohjoiseen Vesijärvelle ja Sorolan kartanolle, itään yli kirkontornin Kuohunharjulle ja etelään Kirkkojärven yli Roineelle.
Kirkkoharjun ensimmäinen puinen näkötorni rakennettiin vuonna 1882. Vuonna 1931 samalle paikalle kohosi nykyinen, rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema moderni, funktionalismin tyylisuuntaa edustava betoninen näkötorni. Näkötornin tasanne harjulla on ikiaikainen juhlapaikka ja tunnettiin nimellä ”Helaanmäki”. Kirkkoharjun kahvila palvelee näkötornilla ja sen viereisessä kahvilarakennuksessa.
Sijainti
Kirkkoharjuntie 3, 36200 Kangasala
Vehoniemenharjun näkötorni
Vehoniemenharjulla sijaitsee vuonna 1927 rakennettu näkötorni, josta avautuu kaunis hämäläinen kulttuurimaisema Roineelle ja Längelmävedelle. Hyvällä säällä voit nähdä Valkeakosken piiput. Ensimmäisen näkötornin nykyiselle paikalle rakennutti kangasalalainen kanslianeuvos A.W. Liljestrand vuonna jo 1892.
Vehoniemenharju on ollut matkailukohde jo pitkään. Maisemia ovat käyneet ihailemassa myös kuningas Kustaa III ja keisari Aleksanteri I, jonka käynnistä vuonna 1819 kerrotaan viereisen Keisarinharjun saaneen nimensä. Vuonna 1927 harjulle rakennettiin näkötorni ja pian sen jälkeen kesäravintola ja hotelli, joiden toiminta jatkui vuoteen 1980. Nykyään näkötornia hoitaa Metsähallitus ja matkailumajan tilalla on suosittu, vuonna 1983 toimintansa aloittanut Vehoniemen Automuseo. Vehoniemenharju on Natura2000-luonnonsuojelualuetta.
Sijainti
Vehoniemenharjuntie 78, 36570 Kangasala
Haralanharjun näkötorni
Haralanharjun maisemat innoittivat Zachris ”Sakari” Topeliuksen kirjoittamaan tunnetun Kesäpäivä Kangasalla -runon, jonka Gabriel Linsén sävelsi lauluksi. Pirkanmaan maakuntalauluksi myöhemmin valitun laulun sanat maalaavat mieleen kuvan luonnosta kauneimmillaan ja ihmisen kaipuusta vapauteen. Haralanharjulta avautuvat idylliset maisemat Huhtalan ja Lihasulan pelloille. Haralanharju on yksi Suomen merkittävistä maisema-alueista.
Haralanharjulle rakennettiin näkötorni tiettävästi jo 1800-luvun lopulla. Suinulan Nuorisoseuran 1932 pystyttämä näkötorni oli suosittu näköalapaikka, jota korjattiin vuosien saatossa useaan kertaan, viimeksi 1990-luvulla. Vuonna 2006 tapahtuneen tuhopolton jälkeen näkötorni on rakennettu uudestaan vuonna 2008 ja se otettiin käyttöön vuonna 2009.
Kannatusmaksun 3 € näkötornin ylläpitämiseksi voi maksaa tornilla olevaan lippaaseen tai kahvilaan sen ollessa avoinna. Tornia ylläpitää Suinulan Nuorisoseura. Kesäisin näkötornilla on palvelee kioskikahvio, josta voit ostaa virvokkeita sekä suolaisia ja makeita herkkuja.Haralanharjun näkötorni Facebookissa >
Sijainti
Haralanharjuntie 142, 36120 Kangasala
