Kangasalan maisemassa kuninkaankartanot ja suurtilat viljelyksineen kertovat tarinaa vauraan pitäjän kasvusta 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Suurimmat kartanot ovat Liuksiala ja Vääksy.
Kangasalan kartanot ovat yksityiskoteja, eikä niihin ole pääsyä sisälle.
Liuksiala
Liuksialasta muodostettiin vuonna 1566 kuninkaankartano. Ruotsin entinen kuningatar Kaarina Maununtytär asui kartanossa miehensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kuoltua vuodesta 1577 lähtien. Kaarinan kuoltua kartanon omisti hänen tyttärensä Sigrid Vaasa sekä hänen perillisensä Åke ja Klaus Tott. Heidän jälkeensä kartano siirtyi Creutzin aatelissuvun omistukseen. Vuodesta 1821 se on ollut Meurman-suvun omistuksessa.
Liuksialan kartanon alueella on Josef Stenbäckin suunnittelema kappeli, jonka Jalmari Meurman rakennutti vuosina 1917–1932.
Vääksy
Myös Vääksyn kartano on liittynyt Vaasan kuningassuvun historiaan. Vääksyä emännöi 1560-luvulla Juhana III:n entinen rakastajatar Kaarina Hannuntytär. 1700-luvun loppuun asati Vääksyn kartano oli Kaarina Hannuntyttären jälkeläisten omistuksessa. 1800-luvulla kartanon alueella oli myllyjä ja konepajateollisuutta.
Nykyisin alueella toimii muun muassa Wääksyn puutarha ja ratsastuskeskus. Vääksyn kartanosta löytyy lisää tietoa kartanon omilta nettisivuilta.
