Kangasala-talo ja edustalla moottoripyöräilijä

Arkkitehtuuria Kangasalla

Kiehtoisiko tutustua vanhoihin historiallisiin kohteisiin tai sitten uudempaan kohteeseen? Kangasalla on tarjolla arkkitehtuuria moneen makuun.

Arkkitehtuurikohteita ovat Vatialan siunauskappeli, Kangasalan urkutehdas, Kangasalan kirkko, Kirkkoharjun näkötorni, Kangasalan kotiseutumuseo, Paakarin talo, K. A. Heinon vanha kirjakauppa, Lepokoti, Kangasala-talo ja Juhlatalo Kontula. Kohteet ovat pääasiallisesti vanhempia kohteita, mutta myös uutta on tarjolla; Kangasala-talon veistoksellinen arkkitehtuuri on saanut tunnustusta eri tahoilta.

Suurin osa rakennuksista ovat Kangasalan keskustan alueella, joten suurempia välimatkoja ei niiden välillä tarvitse kulkea. Voit halutessasi kiertää montakin kohdetta saman päivän aikana.

Lähde tutustumaan paikalliseen arkkitehtuuriin ja uppoudu tutkimaan niiden erilaisia muotokieliä!

Kangasala-talo

Kangasala-talo on esimerkillinen taidonnäyte arkkitehtonisesta kunnianhimosta ja taidosta. Talon tilojen suunnittelun lähtöajatuksena ovat toimineet neljä siirtolohkaretta, joiden välissä risteilee aula-kanjoni. Kohde on loistava esimerkki julkisesta rakentamisesta, jossa monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista kustannustehokkaasti.

Kangasala-talo on Kangasalan keskustaan vuonna 2015 valmistunut kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan Kangasalan keskustassa. Talossa järjestetään vuosittain yli 400 tapahtumaa ja siellä sijaitsee myös Kimmo-Pyykkö -taidemuseo, Kangasalan kaupungin valtuustosali ja kaupunginhallituksen kokoushuone. Kangasala-talo yhdistyy Kangasalan pääkirjastoon muodostane kaupungin torin laidalle yhtenäisen Kulttuurikorttelina tunnetun rakennuksen.

Talon on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen ja rakennukselle on myönnetty vuonna 2015 vuoden betonirakenne palkinto, sekä betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinto. Betonirakenne palkinto myönnettiin erityisen taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta, sekä laadukkaasta toteutuksesta.  Rakennus oli samana vuonna ehdolla myös vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Lähde Kangasalan kaupunki

Osoite

Kuohuharjuntie 6, Kangasala

Vatialan siunauskappeli

Arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema, vuonna 1962 valmistunut Vatialan siunauskappeli on modernin arkkitehtuurin merkkiteos ja yksi Tampereen seudun rakennustaiteen helmistä.

Karun askeettisen kappelin pelkistetyt ja voimakkaat muodot, erityisesti siunauskappelin ison kappelin paraabelin muotoinen katto, nousevat esiin ympäröivästä mäntymetsästä. Kappeli on rakennettu betonista, teräsbetonista, pronssista ja karkeasta mäntylaudasta. Kahdella sisäpihalla sijaitsevat vesialtaat heijastavat taivaalta valoa sisälle kappeliin. Tunnelma on rauhallinen ja harmoninen.

Kappelin kaluston on suunnitellut Olli Borg.

Vatialan siunauskappelia ympäröi 25 hehtaarin suuruinen hautausmaa, josta löytyy myös 1,5 hehtaarin kokoinen metsähautausmaa.

Osoite

Kappelinkierto 3, Kangasala

Kangasalan urkutehdas

Kangasalan urkutehtaana tunnetussa rakennuksessa toimi vuosina 1843-1983 Kangasalan urkutehdas ja Kangasalan urkurakentamo Oy vuosina 1983-1996. Urkutehdas on toiminut myös hotellina 1990-luvulta aina vuoteen 2011. Nykyään talossa on yksityisasuntoja.

Kangasalan urkutehdas oli Suomen ensimmäinen urkutehdas, joka hallitsi aikansa urkumarkkinoita Suomessa. Tehdas oli perheyritys, joka toimi neljän sukupolven ajan ja valmisti vuosina 1843–1983 yli tuhannet urut ja noin 8000 urkuharmonia Suomen kouluihin. Urkutehdas oli pitkään myös Kangasalan kunnan suurin teollinen työnantaja. Suurin osa suomalaisten kirkkojen uruista on yhtä Kangasalan urkutehtaan tai urkurakentamon rakentamia.

Kangasalan urkutehtaan ja urkurakentamon historia on osa Kangasalan, mutta myös pohjoismaiden urkurakentamisen historiaa. Tämän lisäksi se on myös lukuisten tavallisten kangasalalaisten työssäkäyvien perheiden historiaa. Urkutehdas oli paikkakunnalla iso työnantaja ja ensimmäinen teollisuuslaitos, joka vaikutti alueella niin puhelinyhteyksien luomiseen, sähkölinjojen vetämiseen, logistisiin mahdollisuuksiin, ja sekä koululaitoksen että terveydenhuollonkin syntymiseen.

Kangasalan urkutehdas täyttää 2023 180 -vuotta.

Osoite

Kangasalantie 1108, Kangasala

Kangasalan kirkko

Vuonna 1767 valmistunut, tunnetun suomalaisen kirkonrakentajan Antti Piimäsen rakentama harmaakivikirkko sijaitsee Kangasalan keskustassa. Kaunis kirkko tunnetaan sadoin tähdin koristellusta kasettikatostaan ja ulkoseinään muuratusta verikivestä, joka näyttää tihkuvan punaista ainetta.

Kerrotaan, että aatelisnuorukainen oli ihastunut talonpoikaisneitoon, Kuussalon Kaarinaan, joka tuomittiin noitana. Nainen vakuutti syyttömyyttään, josta osoitukseksi hänen mestauskivensä tulisi aina vuotamaan verta. Veripisarat Kangasalan vaakunassa symboloivat tätä tarinaa.

Kirkko on suosittu vihkikirkko ja se toimii kesällä tiekirkkona.

Osoite

Ainontie 1, Kangasala

Kirkkoharjun näkötorni

Yksi Kangasalan tunnetuista nähtävyyksistä, Kirkkoharjun näkötorni sijaitsee Kirkkoharjun retkeily- ja ulkoilualueella, kaupungin keskustan läheisyydessä. Näkötornilta avautuvat kauniit maisemat kolmeen ilmansuuntaan: pohjoiseen Vesijärvelle ja Sorolan kartanolle, itään yli kirkontornin Kuohunharjulle ja etelään Kirkkojärven yli Roineelle.

Kirkkoharjun ensimmäinen puinen näkötorni rakennettiin vuonna 1882. Vuonna 1931 samalle paikalle kohosi nykyinen, rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema moderni, funktionalismin tyylisuuntaa edustava betoninen näkötorni. Näkötornin tasanne harjulla on ikiaikainen juhlapaikka ja tunnettiin nimellä ”Helaanmäki”.

Osoite

Kirkkoharjuntie 3, 36200 Kangasala

Kangasalan kotiseutumuseo

Vanha kivinen pitäjän vilja-makasiini (rakennettu 1833-1835) muutettiin 1950-luvulla museoksi ja avajaisia vietettiin kesäkuussa 1958.

Museon edessä oleva kivi on harvinaista pallograniittia ja se on syntynyt 2000 milj. vuotta sitten. Sulaan kivimassaan on tippunut kiinteitä kiviä, joista on muodostunut kuppimaiset kolot ja pyöreät nystyrät. Siirtolohkare on tuotu v.1967 Kangasalan Haapaniemestä.

Kangasalan kotiseutumuseo on auki kesä – elokuussa tiistaista sunnuntaihin.

Kangasalan kotiseutumuseo sijaitsee keskustassa Tapulinmäellä, kirkkoa vastapäätä. Museon omistaa ja ylläpitää Kangasala-Seura ry.

Osoite

Tapulintie 4, 36200 Kangasala

Ravintola Paakarin talo

Nykyisin rakennus tunnetaan ravintola Paakarina, mutta alkujaan se on Kangasalan vanha postirakennus, jonka rakennutti postiljooni Nikodemus Takanen. Kangasalan postitoimisto toimi rakennuksessa vuosina 1912-1968. Rakennuksen ulkonäkö eroaa alkuperäisestä ulkoasustaan siten, että nykyisin alakerran edustalle on rakennettu lasinen terassi.

Postitoiminnan jälkeen rakennus on ollut ajoittain tyhjillään ja sen tiloja on käytetty leipomona ja ravintolana. Vuodesta 2006 rakennuksessa on toiminut palkittu ravintola Paakari.

Osoite

Ruutanantie 3, Kangasala

K. A. Heinon vanha kirjakauppa

Kaunis vanha puurakennus Ruutanantien ja Urheilutien kulmauksessa on Kangasalan vanhan K.A. Heinon kirjakauppa, joka perustettiin vuonna 1912 vilkkaaseen ja eläväiseen kirkonkylään. Hyvällä ja vilkkaassa teiden risteyksessä sijainneelle kirjakaupalle oli kaupungissa hyvät markkinat kirjakustantamoiden ja kirjakauppaverkostojen laajetessa ja Kaarle Adolf Heino, toimikin kirjakauppiaana Kangasalla aina kuolemaansa saakka. K.A. Heino kuoli vuonna 1954, jonka jälkeen kirjakaupan pito siirtyi perikunnalle.

Talossa toiminut kirjakauppa muutti talosta myöhemmin 80-luvulla Kangasalan torin laidalle. Nykyisin talo toimii yksityisasuntona.

Lähde: Kangasalan kaupunki

Osoite

Ruutanantien ja Urheilutien risteys

Kangasalan Lepokoti

Kangasalan Lepokoti on nimensä mukaisesti entinen täyshoitola, jossa on vuosien saatossa vieraillut, työskennellyt ja oleillut lukuisia maalareita, kirjailijoita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä ja muusikkoja. Tauno Palo on nauhoittanut talossa radiokuunnelmaa, Pentti Saarikoski kääntänyt Raamattua, Claes Andersson soittanut pianoa, sekä Pentti Linkola esitelmöinyt luonnon tuhoutumisesta. Rakennus onkin vuosien saatossa inspiroinut useita taitelijoita, ja talossa toimii aktiivisesti eri taiteenalojen tekijöitä ja toimijoita vielä tänäkin päivänä.

Lepokoti on rakennettu Ukkijärven rannalle vuonna 1910. Talo on rakennettu osittain neiti Sofian Hagmanin Kangasalle vuonna 1889 perustaman Suomen ensimmäisen kansanopiston hirsistä, jotka siirrettiin Ukkijärven rantaan talon nykyiselle paikalle. Talon rakennuttamista johti ja valvoi rakennusmestari Heikki Tiitola.

Finlaysonin puuvillatehtaan von Nottbeckien entinen palvelija Hans Adler aloitti talossa täysihoitolan vuonna 1912, jota hänen perheensä piti talossa vuodesta aina vuoteen 1986 saakka. Tämän jälkeen perheen viimeiset jäsenet luopuivat täysihoitola toiminnasta ja taloa alkoi ylläpitää Lepokoti-säätiö.

Lepokoti-säätiön ottaessa talon haltuunsa oli se päässyt jo monin osin huonoon kuntoon, mutta 1990 luvulla talo kunnostettiin säätiön toimesta. Nykyään talossa asutaan, siellä on työhuoneita ja siellä voi majoittua lyhyeksikin ajaksi. Talo on kuuluisten vieraidensa lisäksi kuuluisa kummitustarinoista ja talon aktiivisinta kummituksesta Hugosta voi huomata talolla merkkejä vielä tänäkin päivänä.

Lähde Kangasalan kaupunki

Osoite

Ruutanantie 26, 36200 Kangasala

Juhlatalo Kontula

Kontulana tunnettu talo on valmistunut vuonna 1926 ja se sijaitsee Taustialan kylässä Sahalahdella, noin 19 kilometrin matkan päässä Kangasalan nykyisestä keskustasta. Aloite talon rakentamisesta tuli vuonna 1920 paikalliselta Sulku II ry nimiseltä raittiusseuralta. Manttaalikunta teki päätöksen rakennuksen rakentamisesta vuonna 1921, mutta hanke lykkääntyi tiettävästi rakennuspiirustusten puuttumisen vuoksi.

Vuosikymmenien ajan Kontulassa on juhlittu, tanssittu, katsottu elokuvia, kuunneltu esitelmiä, katsottu näytelmiä, iloittu ja juhlittu. Kontula toimi aikanaan myös Lotta Svärd -yhdistyksen toiminnan keskuspaikkana ja sieltä on myös lähdetty sotaan sotavuosina.

Vuoteen 1944 saakka talo toimi suojeluskuntatalona ja 1960 -luvulla taloa isännöi Kontula Säätiö, jolta Sahalahden kunta osti talon vuonna 1982. Nykyään talon omistaa Kangasalan kaupunki. Kontula toimii nykyään vuokrattavana juhlatalona ja tunnetaankin nimellä Juhlatalo Kontula. Talo tarjoaa juhlavat puitteet moniin erilaisiin tilaisuuksiin ja onkin erityisen suosittu hääpaikka.

Lähde Kangasalan kaupunki

Osoite

Pakkalantie 311, Kangasala