Reidar Särestöniemi: Kevät, 1977, öljy ja tempera kankaalle, 150 x 150 cm. Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö. Kuva: Arto Liiti

Reidar Särestöniemi Kimmo Pyykkö -taidemuseossa 3.7.-26.9.

08.08.2021

Reidar Särestöniemi – luonnossa ja väreissä

Kesällä 2021 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähdään lappilaisen taiteilijan Reidar Särestöniemen (1925–1981) näyttely. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista ja rakastetuimmista moderneista taiteilijoista, jonka värikylläiset maalaukset ovat löytäneet uusia ihailijoita sukupolvesta toiseen. Näyttely on esillä 3.7.–26.9.2021.

Reidar Särestöniemi: Särestön pihapiiri, 1955, öljy kovalevylle, 80 x 100 cm. Kirsi ja Keio Eerikäisen Taidesäätiö sr. Kuva: Arto Liiti.

Taidemaalari Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli oman aikansa julkisuushahmo, uudenlaista pohjoista mystiikkaa markkinoinut menestystaiteilija ja yhteiskunnan silmäätekevien tuttava. Lehdistön avulla Särestöniemi rakensi itsestään tunnistettavan brändin ”Lapin shamaanina” ja hänen hintavista maalauksistaan tuli aikakauden statussymboleita.

Värikäs ja ajoin rehvakaskin ulkokuori kuitenkin peitti alleen asioiden toisen puolen. Kittilässä syntynyt ja työskennellyt taiteilija ei ollut vaiston varassa luovinut luonnonlapsi ja markkinamies, vaan Suomen oloissa poikkeuksellisen koulutettu maalari. Ateneumin ja Leningradin Repin-instituutin käynyt Särestöniemi oli myös laajasti sivistynyt ja maailmanmatkoillaan eri kulttuureihin tutustunut kosmopoliitti.

Pohjoisen luonnon persoonallista tulkintaa

Aiheissaan Reidar Särestöniemi sitoutui aina kotiseutunsa pohjoiseen luontoon ja antoi sille oman, täysin persoonallisen ja tunnusomaisen tulkintansa. Hänen runsaat, väriä juhlivat maalauksensa pohjautuivat usein viitteelliseen maisema-aiheeseen ja spontaanilta vaikuttavaan materiaalin käsittelyyn. Kaiken takana oli kuitenkin vuosien mittainen kehityskaari ja monia kokeiluja maalausaineiden kemialla.

Hienoimmillaan Särestöniemi tavoittikin teoksiinsa sekä ilmiömäisen luonnontunnun että puhtaan maalauksellisen vaikutuksen, jossa oli vaikutteita 1950-luvun kansainvälisestä informalismista. Hänen parhaat maalauksensa ovat myös kestäneet aikaa ja kuuluvat nyt olen- naisena osana Suomen 1900-luvun taidehistoriaan.

Reidar Särestöniemi: Porot pälvissä II, 1959, öljy kankaalle, 97 x 137 cm. Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö. Kuva: Arto Liiti
Reidar Särestöniemi: Porot pälvissä II, 1959, öljy kankaalle, 97 x 137 cm. Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö. Kuva: Arto Liiti

Vahvoja, värikylläsiä ja kokeellisiakin teoksia

Särestöniemen erotti aikalaisistaan suomalaisittain epätyypillinen koloristinen rohkeus, jopa suoranainen tuhlailevuus. 1960- ja -70-lukujen arjen harmahtavuuden keskellä hänen teoksensa ammensivat kaukaisten maiden värikylläisyydestä ja saivat inspiraationsa esimerkiksi kankaista ja vaatteista, joita hän osti matkoillaan. Särestöniemen maalausten eksoottinen Lappi onkin ikään kuin toisen maailman silmillä nähty ja sen kautta värittynyt.

Toisin kuin useat kotimaiset kollegansa, Särestöniemi oli aina katsannoltaan kansainvälinen taiteilija, jonka teokset toimivat yhtä hyvin Kittilässä kuin Japanissa. Etäisyys Helsingistä sekä värikäs ja omintakeinen julkisuus jättivät hänet kuitenkin aikanaan kotimaisen taidemaailman marginaaliin.

Interiööri Reidar Särestöniemi -näyttelystä. Kuva: Jussi Koivunen.

Kova työ ja taloudellinen menestys mahdollistivat Särestöniemelle monia asioita, mutta samalla hän jäi julkikuvansa vangiksi ja sen myötä jopa kollegoiden vähättelemäksi. Vasta myöhemmin on ymmärretty hänen panoksensa muun muassa Lapin luonnonsuojelun ja alkuperäiskulttuurin puolustajana. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet, joista ei 1970-luvulla voinut julkisesti puhua, olivat niin ikään Särestöniemelle herkkä asia. Homoseksuaalina hän joutui monesti esittämään roolia, johon ei sopinut. Särestöniemen todellisen merkityksen arvioiminen onkin tapahtunut vasta 2000-luvulla.

Reidar Särestöniemi Kimmo Pyykkö -taidemuseo 3.7.–26.9.2021

Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttely esittelee Reidar Särestöniemen taiteellista työtä ja sen tyylillisiä vaiheita 1940-luvun lopulta aina 1980-luvun alkuun asti. Tyypillisten maisema-aiheiden lisäksi Särestöniemi kuvasi usein eläimiä sielunkumppaneina ja myyttisinä toteemieläiminä. Tällaisia ovat myös näyttelyssä nähtävät Ilves-maalaukset sekä Taivaanjaara. Varhaiset, ennen Leningradin vuosia ja 1960-luvun abstrakteja vaikutteita maalatut teokset antavat puolestaan hyvän kuvan siitä sodanjälkeisen ajan suomalaisesta taiteesta, jota myös Särestöniemi osaltaan lähti uudistamaan.

Näyttelyyn teoksia ovat lainanneet muun muassa Kirsi ja Keio Eerikäisen säätiö ja Didrichsenin taidemuseo. Näyttelyn asiantuntijana toimii kuvataiteilija, TaT Jyrki Siukonen.

Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Osoite: Kuohunharjuntie 6
p. 040 773 0148

Liput:

Aikuiset 8 €
Alennettu lippu 6 € (eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet)
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Ryhmät 5 € (yli 10 henkeä)
Museokortilla 0 €

Lisätietoja: kimmopyykkotaidemuseo.fi

Reidar Särestöniemi: Yksi tavallinen duunari, 1950-luku, puupiirros, 29 x 38,5 cm. Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö. Kuva: Arto Liiti

Teksti: Jyrki Siukonen
Valokuvat: Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö Kuvaaja: Arto Liiti