Leipien leipää kylien kylästä
Kangasalan Saarikylät on kuin satukirjasta. Järvimiljöössä voi pyöräillä, meloa tai suppailla, kalastaa, ja evääksi voi haukata Suomen vanhimpaan juureen leivottua ruisleipää. Talviaikaan Roineen saaristossa retkiluistellaan.
Toimittaja ja bloggari Janica Brander vieraili Saarikylissä Haaviston luomutilalla ja kirjoitti jutun Kangasalan matkailulehteen 2021.
Saarikylien alue lumoaa ensikertalaisen, niin myös seuralaiseni, joka vieraili kanssani Kangasalan maaseudun sydämessä. Ja vaikka miljöö on minulle tuttu, se sykähdyttää. Saarikylät on yhtä kuin taidokkaasti entisöityjä taloja, maitolaitureita, mutkittelevia teitä ja vehmasta luontoa. Roineen rannoille muodostunutta aluetta kutsutaan Sisä-Suomen Ahvenanmaaksi. Saarikylistä löytyy myös liioittelematta yksi koko Suomen idyllisimmistä paikoista: Haaviston luomutila. Se sijaitsee alueen suurimmassa saaressa. Haavistoon muodostunut kohtaamispaikka kulkee nimellä kylien kylä, eikä suotta. Tila on kuulunut Haaviston suvulle 1500-luvulta lähtien. Jo se, että sama perhe asuttaa tilaansa viisisataa vuotta ja pitää sen elinvoimaisena, on poikkeuksellista.
Haavisto on myös Suomen ensimmäisiä luomutiloja. 1970-luvulla tilaa isännöinyt Heikki Haavisto päätti viljellä peltojaan ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita, vaikka luomusta ei vielä puhuttu, ja synteettisiin lannoitteisiin suhtauduttiin elämän helpottajina.
Suomen vanhimman leipäjuuren koti
Perinteisen maanviljelytavan lisäksi Haavistossa pidetään elossa tiettävästi Suomen vanhinta leipäjuurta. Juuri on ollut suvun käytössä 1700-luvulta lähtien, ja ruisleivästä on muodostunut tilan leipomon, Heikin leivän ydintuote. Leivänhimoiset ajavat herkun luo pitkienkin matkojen päästä, ja jos jauhopeukaloa löytyy, Haavistosta voi ostaa tilan luomujauhoja.
Heikki Haaviston ammattitaidosta kertoo ruismestarin arvonimi, jonka keittiöalan ammattilaiset myönsivät hänelle 2000-luvulla. Ikivanhaa leipäjuurta säilytetään puukaukalossa, joka on peräisin 1800-luvulta. Alkuperäiselle, juuren kanssa samaan aikaan tehdylle kaukalolle nimittäin kävi hassusti.
”Isä käytti sitä pikkupoikana kanoottina tuossa järvellä”, kertoo Heikki Haaviston tytär, tilaa nykyään emännöivä Pirjo Veckman.
Heikki-isä toimii voimiensa mukaan Pirjo-tyttären apuleipurina. Pirjo Veckman on paitsi isänsä taidot perinyt leipuri, myös tilan organisaattori, tekstiiliartesaani ja kyläaktiivi.
”Isä tosin heräsi aikoinaan aamuyöllä yhdeltä leipomaan leipää. Minä herään vasta kolmelta”, Veckman nauraa.
Elämänkulkua seuraa 1800-luvulla rakennettu tuulimylly. Haavistoon naitu Hanna-emäntä, Heikki Haaviston mummo, sai valita, tuoko hän tilalle myötäjäisinä hevosen vai myllyn. Hanna valitsi myllyn, joka siirrettiin Heponiemen Huikkolasta Haavistoon vuonna 1902. Mylly ei ole käytössä, mutta se on entisöity toimintakuntoon, ja sisätilat on remontoitu yleisön ihasteltaviksi.
Taidetta, tilaolutta ja tapahtumia
Puuha Haavistossa ei lopu, kun leivät ja pullat on leivottu ja kuljetettu jälleenmyyjille. Tila on täynnä vanhoja tavaroita ja koristeita, joita Pirjo Veckman nikkaroi ja tuunaa, kun uuni on jäähtynyt. Haavistossa on myös parvigalleria, jossa voi katsella vaihtuvaa taidetta. Kesän 2021 näyttelynä parvigalleriassa on Romu on romantiikkaa -näyttely.
Kesällä Heikin leivän terassi kokoaa asiakkaat nauttimaan virvokkeista. Anniskeluoikeuksin varustetussa kahvilassa voi maistella myös oman tilan olutta. Kesällä 2020 tarjolla oli akaalaisen Hopping Brewsters -panimon ipaa, joka pantiin Haaviston kauramaltaista ja kirsikoista.
Edellisvuonna myynnissä oli Juotavan leivän nimellä kulkenut olut. Olisiko seuraava olutmaku Haaviston pulla, joka on yhtä rakastettua kuin ruisleipä? Kesälauantaisin ja keskiviikkoisin tilalla pidetään lähiruokatori.
Heinäkuussa lopussa Haaviston tilalla järjestetään Myllypäivät -tapahtuma, joka huipentuu ilmaiseen Myllyrockiin. Kangasalla mökkeilevä muusikko Heikki Salo on houkutellut esiintyjiksi huippumuusikoita, kuten Pauli Hanhiemen ja Kangasalan oman bluesmiehen, Heikki Silvennoisen.
Poikkea melomaan tai jää yöksi
Saarikylien maisemiin kannattaa tutustua pyöräillen tai veneillen, ja Haavistosta voi vuokrata kanootin tai sup-laudan. Talvella rantaan aurataan retkiluistelurata, ja tilalta voi vuokrata retkiluistimia. Haavistoon voi myös majoittua retken päätteeksi. Päärakennuksessa on kaksi vuokrahuonetta, ja pihapiirissä kaksi mökkiä järvimaisemin. Reippailun rasittamia lihaksia voi helliä illalla saunassa. Aamun voi aloittaa pulahtamalla järveen, ja uinnin jälkeen maistuu tilan tuotteista loihdittu aamupala.
Entä löytyykö Haavistosta kummitusta, kuten monilta vanhoilta tiloilta? ”Ei löydy”, Veckman vakuuttaa. Matkaajat saavat siis nukkua yönsä rauhassa, Roineen laineita kuunnellen.
Aukioloajat
Kahvila ja terassi
Kesäkuussa la 12–14 (juhannusaattona avoinna, juhannuspäivänä suljettu)
Heinäkuussa ke 18–20, pe 18–20, la 12–16 ja su 13–15
Elokuussa la 12–16 ja su 13–15
Syyskuun lomaviikot suljettu
Talvikaudella la 12–14
Kesätori
Heinäkuussa ke 18–19 ja la 12–14
Elokuussa la 12–14
Parvigallerian taidenäyttely
Avoinna heinä- ja elokuussa kahvilan aukioloaikojen mukaan.
Yhteystiedot
Haaviston luomutila ja Heikin Leipä
Saarikylientie 888, 36570 Kangasala
+358 40 552 6460
pirjo.veckman@heikinleipa.fi
www.heikinleipa.fi
